Lucia

 
Viimesten viikkojen aikana on supervauhtia valmistunut paitsi piparkakkuja myös seuraava neule.

Olen kauan jo suunnitellut tekeväni ohuen, mielellään vaalean, silkkivillaisen neuletakin. Langat tilasin noin kuukausi sitten TitiTyystä, ja samalla tilasin myös toiset langat, joista ehkä ilmestyykin pikkuhiljaa tuloksia tänne.

Luonnonvalkoinen neule sai nimensä Lucia-perinteen mukaan, sillä se valmistui sopivasti iltojen pimentyessä, joulun lähestyessä.

Lucia

Ohje: oma (Ravelry)
Lanka: BC Garn Silkbloom extra fino, 200 g
Puikot: 3,00 mm
Napit: helmiäistä 10 mm, Nappitalosta

Itse malli on yksinkertainen. Neule on neulottu pääntiestä helmaa kohti. Helmassa, pääntiessä ja hihansuissa on *1o takareunasta, 1n takareunasta* -resoria kapea kaistale, helmaa kohti tihentyvään reikäkoristukseen olen ovelasti piilottanut suurimman osan helman lisäyksistä.

Mielestäni neuleesta tuli varsin onnistunut; se on ihanan kevyt, melkein kuin huntu. Lanka ja napit kiiltävät kauniisti, ja neuleessa on mielestäni sitä samaa herkkyyttä, jota Luciakin välittää.

Lucia-perinne on vanha, ja monille hyvin merkittävä. Se näkyy paitsi Senaatintorilla Lucia-päivänä, myös ihmisten reaktiossa. Lucia koskettaa kaikenlaisia, nuoria ja vanhoja. Se näkyy ihmisten silmissä, kun Lucian kynttilät sytytetään.

 
Tänä vuonna olen saanut kunnian olla yksi Finlands Lucia -ehdokkaista. Jo ehdokkuus on itsessään ihme. Siitä lähtien, kun olin yhdeksänvuotias, ja ihana isosiskoni oli Esbo Lucia, kyyneleet ovat nousseet silmiini myös ainoastaan ajatellessani sitä, kuinka kaunis hän silloin oli. Mitään Luciaa kauniimpaa ei mielestäni maailmassa ole.

Lucian hohdokkaiden julkisuuden hetkien takana piilee raskas tehtävä. Lucia omistautuu noin kuukauden ajan täysin tehtävälleen, yhteisen hyvän vuoksi. Luciapäivän Tuomiokirkon tilaisuuden lisäksi ohjelmassa on noin 80 muuta tehtävää, jotka ovat kaikki omalla tavallaan merkittäviä. Vaativimmat tilaisuudet ovat varmasti sairaaloissa ja vanhainkodeissa, joissa Lucian läsnäolon merkitys on todennäköisesti suurimmillaan.

Tätä seuraa siis todennäköisesti ihan tavallinen käsityökausi, tai sitten sellainen hyvin pienimuotoinen, riippuen siitä, miten tässä käy. Perjantaina julkaistiin jo haastattelut lehdissä, Yle Vegassa ja Yle Femin Min morgonissa. Lisätietoa Lucia-perinteestä, kampanjasta ja äänestyksestä löytyy Folkhälsanin sivuilta.

Äänestämällä osallistuu samalla kampanjaan, jonka tulot tukevat vasten tahtoaan yksinäisiä vanhuksia. Pienellä eleellä voi auttaa sellaisia, jotka eivät välttämättä edes uskalla pyytää apua.

Musisointia

Olen syksyn aikana mukana sellaisessa projektissa, jossa orkesterilla on oma asukoodi. Ajan puutteessa uuden mekon ompeleminen oli mahdotonta, ja lisäksi mieluisan kankaan löytäminen oli vaikeaa. Päädyin sitten muokkaamaan pari vuotta aiemmin paniikissa ompelemaani, muuten aika tylsää, tulppaaninmallista pikkumustaa.

Mekkoon oli alun perin tarkoitus tulla hihat, mutta sopivaa hihanistutusapua ei ollut lähistöllä, joten päädyin hihattomaan. Kangas on ostettu noin viisi vuotta sitten Eurokankaasta, osa pitseistä on Karnaluksista ja osa Nappitalosta.

Pesin mekon ensi-illan jälkeen pesukoneessa, ja pitsit kutistui tietenkin enemmän kuin mekko... Onneksi ero ei ollut niin suuri, pahimman eron sai tasattua silitysraudalla!

Pitsiä lisäsin helmaan, vyötärölle ja olkaimiin. Niin kuin yllä olevasta kuvasta näkyy, kankaaseen tarttuu kaikki mahdollinen pöly ja kangaskuitu - seuraavalla kerralla olen tarkkaavaisempi tällaisten asioiden kanssa, karvainen mekko ei nimittäin ole hirveän siisti!

Lisäksi orkesterin asukoodiin kuului vihreä rusetti, ja ne ommeltiin satiininauhasta kynttilänvalossa puupuhallin- ja jousisektorin voimin, harjoituksissa tietenkin. Miehillä rusetit joutuivat kaulaan, kun taas tytöillä hiuksiin.

Rusettien 66 mm leveä satiininauha on Nappitalosta, onneksi täydellinen vihreän sävy löytyi hyllystä! Jos jollakulla tulee kauniin rusetin löytämisen kanssa ongelmia, suosittelen tätä taktiikkaa erittäin lämpimästi, etenkin jos on kyseessä monen samanlaisen rusetin löytäminen. Askartelimme rusetteja yhteensä 15 kpl, ja selvisimme muistaakseni 20 €:lla, joten hintakaan ei ole paha!

Lopuksi fiilistelykuva koulun ekskursiokohteelta, Tuusulanjärven keinotekoiselta kosteikolta. Äsken tulikin jo ensilumi, hyvää syksyn jatkoa, ja kivoja lämmikkeidenneulomishetkiä kaikille! :)