Kandinkin sain kasaan. Ei sitä ikinä ihan tyytyväinen voi olla, enkä ole tämänkään työn kohdalla. Pitää ehkä vain oppia hyväksymään, ettei kaikkea aina voi tehdä ihan niin tunnollisesti kuin haluaisi. Mutta kyllä töiden palauttaminen luo ilon aallon vailla vertaa.
Kyseisen kandityön seminaaritilaisuuteen ja kevätkonserttiin tarvitsin kipeästi edustavan asun. Minulla on pitkään ollut viidellä eurolla joskus ostettu samettihame, johon olen tukeutunut monta kertaa. Päätin imitoida tätä hametta ja tehdä siitä keväisen version.
Kangas on ostettu jo syksyllä Ikeasta pienellä rahalla ja on sellaista napakampaa markiisia.
Tässä on myös ensimmäiset ompelemani taskut. Oli yllättävän tuskatonta! Vaikka yläreunan rypyttäminen olikin aikamoinen haaste taskujen kohdalta...
Vuorina on puhtaanvalkoinen vuorikangas. Nappi on Karnaluksista vuosi sitten ostettu, ei mitään erityistä varten.
Ja tässä hameessa sujui paitsi kandiseminaari myös Mozartin Un moto di gioia kuin ilon aaltona! Voi että, nyt voi kyllä olla tyytyväinen!
6 kommenttia:
Ihana hame! Mäki haluun. Kiva lukea että alat oppia että kaikki ei voi olla täydellistä ;)
Itse jätin viimeisen palautuksen perjantaina ja tänään meni todistushakemus :) JEI!!
A
Kaunis hamonen :) Mitä instrumenttia opiskelet?
Fiu!!! Se vasta on ilon aihe! Itse asiassa aloin oppia sen jalon taidon jo syksyllä kun sain vähän perspektiiviä muiden tärkeiden asioiden myötä. Sen kun teet vain ;)
Kiitos! On ehkä pakko tehdä useampi. Opiskelin ensin melkein 15 vuotta huilun soittoa ja kokeilin jossain vaiheessa myös pianoa ja saksofonia. Uusi rakkaus kahden vuoden takaa on klassinen soololaulu, ihan uusi tuttavuus, joka tuo ihanan paljon haastetta ja uutta opittavaa! :)
Hihiih, yksi Saara bongattu!! :D
Jep Kiira, siellä se taapertelee ;)
Lähetä kommentti