tiistai 17. syyskuuta 2013

Keijukainen

Kun neulon lahjaksi vaatteita tuttujen lapsille, neulon ne mielelläni liian isoksi, jotta ne pääsisivät käyttöön mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Joskus lopputulos on vähän liian iso, joskus ihan liian iso. Ihan liian isoksi osoittautui tämä vauvan pisarat -takki, joka ei siis vieläkään ole päässyt kunnolla kuvattavaksi.


Viime viikolla valmistui myös kasvomaalatun kolmivuotiaan mekko, kokoa neljä vee. Joka varmaan menee vielä viis veenäkin.


Keijukainen on ohuesta puuvillalangasta nitkutettu neulemekko. Mekon kova lanka on syy käsityölakolle (käsiä särki niin paljon että jopa skissailu oli vaikeaa), mutta kyllä mekko käsityölakon arvoinen oli. Nyt kätöset ovat taas ihan hyvässä kunnossa.


Keijukainen

Malli: oma (Elf Ravelryssä)
Lanka: Madame Tricote Almina, 845 m 250 g
Puikot: 2,5 mm ja 2,0 mm


Mekon pääntiessä, hihansuissa ja helmassa on improvisoitua pitsiä. Kaikissa reunoissa on i-cord-päättely (hyvin koukuttavaa kun sen tekemisen nyt olen kerran oppinut...). Selässä on kaksi nappia.


Freja jopa suostui kuvauksiin, kun oikein nätisti pyysin. Vaikka kuvaaminen olikin tällaista leikkiä. ;)



Liian isossa mekossa ja lahjanauhan kanssa tyttö näytti mielestäni aivan muskettisoturilta! <3


Lankaa on jäljellä vielä saman verran, mitäköhän siitä keksisin? Ehkä neuloisin itselleni keijukaisboleron?

8 kommenttia:

Neulisti kirjoitti...

Ihanan näköisiä neulomuksia. Puuvilla hajottaa aina kädet..

Minna kirjoitti...

Puuvillan neulominen on inhaa, mutta hyvännäköinen lopputulos. Ja tuo pisaraneulemallisi on todella todella kaunis!

Jatta kirjoitti...

Siis voi että on hieno mekko!! Kyllä kannatti neuloa selvästi :)

Lankakeiju kirjoitti...

Kaunis mekko!

Lilja kirjoitti...

Kiitos kaikille mukavista kommenteista! :)

essi kirjoitti...

Nätti mekko, kyllä tuon takia kannattikin hieman kärsiä :)

Ingi kirjoitti...

Vau kuinka kauniita yksityiskohtia!

Lilja kirjoitti...

Kiitos teille, Essi ja Ingi! :)