Virpi

Virpi on huivi, joka on nykyaikainen mutta samalla hyvin klassinen. Se on yksinkertaisen kaunis ja siro. Se on saanut nimensä rakkaan äitini mukaan.

Huivinpoikanen syntyi jo joskus keväällä (melkein vuosi sitten) ja ohjetta olen kirjoitellut pikkuhiljaa, aina kun aikataulu sen salli. Nyt ohje on vihdoin valmis.

Virpi

Ohje: oma, myynnissä Ravelryssä täällä

Lanka: Madelinetosh Tosh DK

Puikot: 80 cm pyöröpuikot 6,00 mm

Huivi neulotaan yhdessä kappaleessa yläkeskeltä. Huivin kokoa on helppo muokata omien mieltymyksien ja lankamäärän mukaan. Mallihuivin yläreuna on 210 cm pitkä ja leveimmillään huivi on n. 35 cm. Ohje ei ole kirjoitettu täsmälliselle silmukkamäärälle, vaan pohjautuu valmiisiin mittoihin. Pitsikuvio on kahdella silmukalla kerrannainen, mikä on huivin rakenteen ohella osasyy siihen, että huivin kokoa on helppo muokata.

Lankana voit käyttää mitä tahansa lankaa, joka on tarpeeksi selkeärakenteista ja sopii huiveihin. Valitse tarpeeksi isot puikot, jotta huivista tulee riittävän ilmava ja reikäpitsien reiät erottuvat neulepinnasta. Käytä pyöröpuikkoja, joiden ympärysmitta on vähintään 80 cm.

Ihanat valokuvat ohjeeseen otti Elli-sisko, hänelle siitä suuri kiitos. Lämpimät kiitokset myös testineulojilleni ja oikolukijoilleni, ilman teitä olisin ollut pulassa.

Toivotan puikkoihin tarttuville mukavia neulomishetkiä ohjeen parissa. Ottakaa ihmeessä minuun yhteyttä, jos jokin asia ihmetyttää!

Salakudin

Tapaninpäivänä, juuri kun veljenpojan myöhästynyt lahja oli valmistumassa, menin kaatumaan ja loukkasin ranteeni. Jouduin olemaan neulomatta noin kolme viikkoa. Tämä vaati hieman innovatiivisuutta - en ole ennen päässyt olemaan kahta viikkoa lomalla ilman käsitöitä!

Lankojen keriminen sujui ongelmitta oikealla kädellä. Sain siskoilta vuosi sitten joululahjaksi härvelit tähän hommaan, muuten keriminen ei olisi onnistunut mitenkään.

Kerimiskone teki hauskoja kuvioita osaan keristä, mutta vain osaan, etenkin tähän Cascaden Ecoon. En tiedä miksi.

Hirveässä neulomiskuumeessa keksin myös suunnitella vähän tulevia projekteja. Kaikki detaljit voi miettiä valmiiksi.

Kun ranne pikkuhiljaa alkoi parantua ja tietokoneella kirjoittaminen jo onnistui, kirjoittelin keskeneräisiä neuleohjeita. Ja kun käsi alkoi jo vähän kestää neulomista, minulla oli "salakudin", eli kudin jota neuloin varoen ja salaa, niin kauan kuin tuntui hyvältä.

Salapipo

Malli: improvisoitu

Lanka: Austermann Alpaca Silk 75 g

Puikot: 3.25 ja 3.75 mm

Ravelryssä täällä

Ei tämä salapipo niin kummoinen ole. Se on tämän neuleen jämistä tehty (jäljelle jäi alle metri!!) ja siinä on turkistupsu. Keksin siihen jännät lisäykset ja kavennukset, mutta ne eivät kovinkaan paljon näy mustassa pipossa ja tupsukin peittää aika paljon. Pitäisi varmaan tehdä toinen erivärinen ilman tupsua, niin pääsen esittelemään hauskoja lisäyksiä ja kavennuksia myös teille.

Nyt käsi on jo niin hyvä, ettei neulominen satu enää yhtään ja olen päässyt jo kunnolla vauhtiin. Nyt onnistuvat jopa nurjat ja kierretyt silmukat. Ha!

Veli

On minulla aika mahtava veli!

Veljeni on muun perheen lailla taitava ja innostunut käsitöiden tekijä. Hän on ammatiltaan puuseppä ja tekee projekteja, joita ei voi muuta kuin ihastella. Veli aloitti nyt syksyllä huonekalupuusepän erikoistumisopinnot ruotsalaisessa huonekalumuotoilukoulussa. On ihanaa seurata vierestä, kun itselleen rakkaat ihmiset pääsee toteuttamaan unelmiaan. Olen todella ylpeä hänestä!

Ja tietenkin vapaa-aikakin täytetään käsitöillä. Kuvassa on hänen itse tekemä reppu, jonka valmistuksessa on käytetty perinteisiä merimiesompelumenetelmiä, jotka hän on oppinut turkulaiselta "kunnon merikarhulta".

Repun napit hän on luonnollisesti myös tehnyt itse. Ja tietenkin tätä veljen taitoa pitää myös hieman hyödyntää. Minulla on täällä meneillään villakangastakin ompeleminen, johon tilasin häneltä samanlaiset saarnesta tehdyt öljytyt napit, joita repussa on. Mustaa villakangasta vasten öljytyt saarninapit näyttävät ihan kultaisilta.

Minun mahtavan veljen sisko (eli minä) on välillä vähän huono toteuttamaan luvattuja joulu- ja syntymäpäivälahjoja. Niitä on varmaan vaikka kuinka paljon rästissä. Nyt tuli kuitenkin yksi valmiiksi.

Broken seed stitch -pipo

Ohje: Handepanden Broken seed stitch socks
Lanka: Novita Nalle, menekistä ei hajua
Puikot: 3,00 mm
Projekti Ravelryssä täällä

Kysyin veljeltä alkusyksystä mitä saisi olla, ja hän toivoi pipoa. Tiesin heti minkälaisen teen. Muistan kun ensimmäistä kertaa näin tämän ihanan neulepinnan Handepanden tekemässä sukkaohjeessa. Oh! Sitä voisin laittaa kaikkialle! Ja erityisen hyvin se sopii juuri tämän tyypin pipoon.

Ohjeessa puhutaan pohjaväristä ja kontrastiväristä, mutta tämä oli ainakin minulle alussa hyvin epäselvää, ja jouduin kokeilemaan pari kertaa, miltä pinta näyttäisi. Huomasin, että oli hyvä tehdä oikeat kierrokset vaaleammalla värillä ja 1o, 1n -kierrokset tummemmalla, jotta tummempi väri jäisi ns. alle ja vaaleampi nousisi kuvioksi pinnalle. Toisin päin tulos oli hyvin sekava.

Kavennukset tein joka toisella kierroksella viiteen kohtaan ja kolme yhteen, jotta neulepinta (joka on kahdella silmukalla kerrannainen) jatkuu luontevasti. Kuvissa pipon reuna on taitettu.

Olen pipoon todella tyytyväinen ja veljelläni vaikuttaa myös olevan samantapainen fiilis.

Ja kyllä, täällä tapahtuu kovasti asioita, sekä monentasoisia hyshyshommia että muutakin, vaikka blogissa onkin ollut vähän liian pitkä tauko - en ole hävinnyt minnekään. Tsemppiä joululahjojen tekemisen viimeisen hetken turbokauteen  teille kaikille! :)