maanantai 30. syyskuuta 2013

Toispuoleinen

Kävimme siskojen kanssa Tallinnassa pari viikkoa sitten, ja sen jälkeen pääsi heti pari uutta projektia puikoille (ihan kuin niitä keskeneräisiä ei olisi ollut jo ihan tarpeeksi...).

Muistatteko tämän? Olen ollut hyvin tyytyväinen neuleen reikäkuvioon yhdistettynä kierrettyihin silmukoihin. Viime viikolla valmistui ihanasta silkkialpakasta tehty tuubikaulahuivi, jossa on sama idea.


Reunassa lisäyksenä icord-päättely.


Lucia-tuubi

Malli: improvisoitu (projekti Ravelryssä)
Lanka: Austermann Alpaca Silk, 400 m 200 g
Puikot: 5,00 mm


Pötkö on toispuoleinen; tein huiviin lyhennettyjä kierroksia, jotta asettelu olisi kiinnostavampaa. Ja sitä se todellakin on!




Lopputulos on hyvin karvainen. Villakangastakin kanssa tätä ei ainakaan voi käyttää. Vaalean paidan kanssa se käy hyvin (kuten yllä olevan kaapissa ryppyyntyneen), ja katsotaan voiko sitä käyttää toppatakin kanssa. Onneksi säät ovat kylmenneet, pääsen kokeilemaan. Hyvää syksyä kaikille!

tiistai 17. syyskuuta 2013

Keijukainen

Kun neulon lahjaksi vaatteita tuttujen lapsille, neulon ne mielelläni liian isoksi, jotta ne pääsisivät käyttöön mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Joskus lopputulos on vähän liian iso, joskus ihan liian iso. Ihan liian isoksi osoittautui tämä vauvan pisarat -takki, joka ei siis vieläkään ole päässyt kunnolla kuvattavaksi.


Viime viikolla valmistui myös kasvomaalatun kolmivuotiaan mekko, kokoa neljä vee. Joka varmaan menee vielä viis veenäkin.


Keijukainen on ohuesta puuvillalangasta nitkutettu neulemekko. Mekon kova lanka on syy käsityölakolle (käsiä särki niin paljon että jopa skissailu oli vaikeaa), mutta kyllä mekko käsityölakon arvoinen oli. Nyt kätöset ovat taas ihan hyvässä kunnossa.


Keijukainen

Malli: oma (Elf Ravelryssä)
Lanka: Madame Tricote Almina, 845 m 250 g
Puikot: 2,5 mm ja 2,0 mm


Mekon pääntiessä, hihansuissa ja helmassa on improvisoitua pitsiä. Kaikissa reunoissa on i-cord-päättely (hyvin koukuttavaa kun sen tekemisen nyt olen kerran oppinut...). Selässä on kaksi nappia.


Freja jopa suostui kuvauksiin, kun oikein nätisti pyysin. Vaikka kuvaaminen olikin tällaista leikkiä. ;)



Liian isossa mekossa ja lahjanauhan kanssa tyttö näytti mielestäni aivan muskettisoturilta! <3


Lankaa on jäljellä vielä saman verran, mitäköhän siitä keksisin? Ehkä neuloisin itselleni keijukaisboleron?

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Kuinka kärsämöt päätyivät vaasiin

Olen kolmen vuoden ajan säilyttänyt lankojani punotussa arkussa, jonka sain siskolta. Mitä enemmän aikaa kului, sitä sotkuisempaa arkussa oli, ja sitä tiukemmaksi tila langoille kävi. Eilen minulle iski hyvän idean villitys - juuri kun olisi pitänyt tehdä kaikkea muuta, keksin järjestää lankani kirjahyllyyn, ja samalla ratkaisin sisustuksessa olleen hyvin ison ongelman.


Samassa syssyssä päätinkin sitten järjestää myös ompelutarvikelaatikkoni uudelleen. Alla näkyy katastrooffin ainekset.


Se oli hyvä idea. Laatikkoparassa oli ollut hyvin sekava järjestys jo ainakin kaksi vuotta - tiesin täysin mitä laatikossa oli, ja suunnilleen myös missä, mutta mitään fiksua järjestystä ei ollut, ainoastaan jotenkuten hallittu epäjärjestys.

Siellä laatikossa seilaili sekaisin jämälangat, tärkeät säästettävät vyötteet, vähemmän tärkeät vyötteet, puikot, neulat, lankarullat, ompelukoneneulat, tuikut, tulitikut, kaikki tämän talon napit (myös varanapit), jokunen keskeneräinen käsityö sekä tietenkin pieniä ehkä joskus hyödyllisiä paperi- ja muovipusseja. Puikot olivat jonkinlaisessa järjestyksessä mutta muu krääsä ei.


Nyt lankarullat ja kirjailulangat saivat oman Aarikan peltipurkin, tuikut ja tulitikut omansa, vyötteet omansa ja jämälangat suljettavan lasipurkin (idean olen varastanut täältä linkin takaa). Puikot saavat parempaa säilytysratkaisua odotellessa asustaa Äpy-postilaatikossa. Käykää linkin takana vain jos kestätte kummallisuuksia ja kuivaa läppää.


Osa keskeneräisistä töistä on saanut olla veljen vaimolta saadussa korissa, ja siinä ne saavat jatkossakin kasvaa. Kummalliset yksinäiset langat pääsivät äidin kutomaan farkkukoriin. Villatakki-/paitalangat pääsivät joidenkin onnekkaiden kerien joukkoon kirjahyllyyn, ihan näkyville. Näihin onnekkaisiin kuuluu kahdet Alpaca-villatakkilangat - yksi setti viininpunaista ja yksi setti jännää sinistä, yhdet Lett-lopi-langat ja yhdet Lett-lopi-jämälangat. Lisäksi hyllyyn pääsi 20 kerää älyttömän ohutta mustaa puuvillalankaa, josta joskus teen lärpäkkeen tai kiepsautuksen, tai miksikä sitä haluaa kutsua.


Nämä kaikki langat odottavat ideoita. Ei pitäisi ikinä ostaa lankoja, jos ei ole aivan tasavarma ideastaan. Viininpunaisia Alpaca-lankoja en vain voinut vastustaa. Vastaavat siniset olivat oikeastaan heräteostos, ja ne ovatkin hämmentäneet minua ostohetkestä asti. Kumpaakin settiä olen kokeillut ja myös purkanut useampaan otteeseen.


Hyllyyn ihan oikeasti piiloon änkesin kaikki ne novitan seiskaveikat, nallet ja isoveljet, joita en ikinä ole saanut käytetyksi. Siellä on niin hirveitä värejä, etten edes viitti teille vilauttaa niitä. Sovin itseni kanssa, että neulon hyväntekeväisyyssukat joka kerta, kun iskee ääk-mulla-ei-ole-kudinta-ja-pitäisi-mennä-luennolle-ahdistus, sillä jotenkinhan minun on aivan pakko yrittää vähentää tätä varastoa. Itse asiassa olen neulonut jo yhdet sukat! Kukkulan kuninkaaksi pääsi kauan liian pimeässä nurkassa seissyt juoru, joka on saanut suojaruukuksi vanhan alumiinikattilan.


Langoista vapautuneeseen arkkuun aion järjestää kankaat, tai ainakin osan niistä. Niin saan nykyiseen säilytystilaan järjestettyä piirrustuskamani, jotka todennäköisesti asuvat syksystä lähtien koulun sijasta yhä enemmän täällä kotona.

Kun kerran olin päässyt vauhtiin, leivoin vielä pannukakun ja kävin ulkona keräämässä ison läjän kärsämöitä, jotka leikkasin sopivan mittaisiksi ja laitoin Aalto-vaasiin keskelle sohvapöytää.


Itse asiassa tätä järjestämisen intoa ei varmaan edes olisi tullut, jos en olisi kieltänyt itseäni neulomasta pariin viikkoon. Niskani ja hartiani ovat niin jumissa, että käsiä särkee neuloessa. Puutuminen sekä neuloessa että nukkuessa on myös ongelma. Tämä ei siis ole ensimmäinen kerta ja viime kerralla lääkäri kielsi minua neulomasta, joten epäilen, että lakko plus hieronta plus esimerkiksi uinti voisi olla hyvä ratkaisu, kunnes taas majottaudun piirrustuspöydän ja tietokoneen ääreen koko vuodeksi.

Alla näkyy kangaspussin ja jämälankapurkin lisäksi kalalangasta virkattu "Minätila"-tehtävän lopputulos - tämä oli opiskeluaikani ensimmäisiä töitä.


PS. Kärhö kukkii vihdoin. Hyvää elokuuta kaikille!