torstai 16. elokuuta 2012

Sadetta



Kesän suosituin puheenaihe taitaa olla sää. En aio valittaa siitä – sää ei oikeastaan minua ole haitannut, olen päinvastoin tyytyväinen, kun ei tarvitse kulkea vähissä vaatteissa ja polttaa itseään. Olen nimittäin kalpea, suoraan rokokoomaalauksesta. Kun seuraava projekti kuvattiin, oli juhannusaatto, ja suhteellisen lämmintä, paahtumisen merkkejä voi olla havaittavissa!


Pisarat-villatakki valmistui jo loppukeväästä, ja ollut jo ahkerassa käytössä.

 

Pisarat

Malli: Oma (Ravelryssä)
Lanka: Le Fibre Nobili Super Tajmahal, 1160 m, 500 g
Puikot: 3,25 mm, 3 mm

Nappien valinta oli vaikea, olin itse asiassa jo ostanut Karnaluksista mustat napit, mutta ne olivat aivan liian mustat ja kiiltävät, ja veivät pisaroilta kaiken huomion. Kävin sitten siskon kanssa Nappitalossa, ja löysin villatakkiin lopulta päätyneet harmaansävyiset, mattapintaiset, yllättävän vähän muovisen oloiset napit. Kuvitelkaa, epämuovimaiset muovinapit. Parasta.


Siirrytään sitten itse neuleeseen. Näin joskus Rain Drops Dress -ohjeen, ja ihastuin ideaan. Neulemekko on mielestäni helposti melko epäkäytännöllinen, siksi että se on niin lämmin, ja talvella, kun se olisi sopivan lämmin, sukkahousut tuntuvat liian kylmiltä. Päädyin siksi pisaraneuleeseen.


Ainoastaan pisaraidea on varastettu, muu on omasta päästä keksitty. Lisäykset kaarrokkeessa ja helmaosassa on tehty spiraalina (näkyy lähikuvassa). Helma ja hihansuut ovat tehty ainaoikeana, jotta ne olisivat mahdollisimman huomaamattomat.


Helmaosasta tuli liian löysä, tai sitten minulla ei yksinkertaisesti vain ole tarpeaksi leveä takapuoli. Toivon tietysti ensimmäistä vaihtoehtoa!


Tein myös huhtikuussa kaksi vuotta täyttäneelle siskontyttärelle Lasten Pisarat -takin, eli lasten version. Siinä versiossa ei sada vyötäröltä, vaan kaarrokkeen lisäksi hihansuista.


Lasten Pisarat

Malli: Oma (Ravelryssä)
Lanka: Grignasco Bambi, noin 800 m
Puikot: 3 mm

Helmiäsnapit ovat Karnaluksista kauan sitten ostetut, ja sopii mielestäni vaaleatukkaiselle pikkutytölle tulevaan villatakkiin vallan mainiosti.


Tyttö esittelee villatakkiaan varsin ylpeänä. Villatakin pukemista yllytettiin muun muassa sillä, että täti laittaa päällensä melkein samanlaisen. Ja että nuken saa ottaa mukaan, jos sen laittaa kankaiseen kantokoppaan. Ja nuken villatakin napit hän osasi napittaa ihan itse.


Lähikuva satavasta hihansuusta. Kädessä näkyy nuken kantokoppa vuosimallia X.


Myös toinen hiha piti kuvata!

5 kommenttia:

ArualMaria kirjoitti...

Voi, miten tyylikäs takki sulla! Ja suloinen on tuo lapsenkin versio! :)

Lilja kirjoitti...

Kiitos, ArualMaria! Sitä oli kiva neuloa ja myös helppo käyttää, sopii kaikkeen. :)

Tess kirjoitti...

Onpas vain nätit neuletakit...ja soma on lapsikin :)

Lilja kirjoitti...

Tess: Kiitos, suunnittelen jo seuraavia versioita! Ja niin on soma, mutta onneksi ei kuitenkaan oma... ;)

Elli ja Aura kirjoitti...

Hah, onneksi ei ole oma :D
Elli